Hyoho Niten
Ichi Ryu
Kenjutsu
Hontai Yoshin
Ryu Jujutsu
Tenshinsho-den
Katori Shinto

Ryu
Ryū Kyū
Kobujutsu Hōzon Shinko Kai
Daito Ryu
Aiki Jujutsu
Takumakai
Suio Ryu
Iaikenpo


Historia - Dokkodo - Kuvia

Historia
Hyoho Niten Ichi Ryun perustaja oli Musashi Miyamoto joka syntyi 4.2.1584. Hänen synnyinpaikastaan kiistellään yhä, sillä vaihtoehtoja on kolme:Miyamoto-ura, Sanomo-mura, Yoshino-gun, Mimasaka lääni.Miyamoto-mura, Itto-gun, Banshu, Harima lääni taiYoneda-mura, Innami-gun, Banshu, Harima lääni (Musashin omien sanojen mukaan Harimassa).Musashi taisteli ensimmäisen kaksintaistelunsa jo 13-vuotiaana (v. 1596), tappaen vastustajansa Arima Kihein, joka edusti Shinto Ryuta (Bokuden-haaraa). 16-vuotiaana (v. 1599) hän taisteli Akiyama-nimisen samurain kanssa ja vuotta myöhemmin (v. 1600) osallistui Sekigaharan taisteluun häviäjän Toyotomin puolella.

21-vuotiaana (v. 1604) hän otti kolmesti yhteen Yoshiokan suvun kanssa Kiotossa, ensin Yoshioka Seijuron, sitten tämän veljen Denshiron ja lopuksi suvun 11-vuotiaan edustajan Matachiron kanssa. Matachiron nuoren iän takia hänellä oli useita avustajia. Myöhemmin samana vuonna hän taisteli Hozoin keihäsmunkkeja vastaan Narassa.

24-vuotiaana (v. 1607) kaksintaistelu kusarigamamestari Shishindoa vastaan Mien läänissä. Vuotta myöhemmin hän otti yhteen seiväsmestari Muso Gonnosuken kanssa Edossa (nyk. Tokio), samoin kuin 27-vuotiaana (v. 1610) kaksintaistelut Hayashi Osedoa ja Tsujikaze Temmaa vastaan.

Vuonna 1612, 29-vuotiaana, Musashi kävi kuuluisimman kaksintaistelunsa Ganryu-saarella Sasaki Kojiroa vastaan. Vuosina 1614-1615 hän osallistui 31-vuotiaana Osakan linnan piiritykseen, tällä kertaa Tokugawan puolella. Vuonna 1621, 38-vuotiaana, hän otteli Miyake Gunbein kanssa Hyogon läänissä.

39-vuotiaana (v. 1622) Musashi asui välaikaisesti Himenjin linnakaupungissa. Vuonna 1628, 45-vuotiaana, hän tapasi Yagyu Hyogonosuken Owarissa (nyk. Nagoya). Vuonna 1634 hän oleskeli Kokuran linnakaupungissa Ogasawara Tadazanen vieraana. Hänen ottopoikansa Miyamoto Ioiri jäi Ogasawaran vasalliksi.

Vuonna 1637, 54-vuotiaana, Musashi osallistui jälleen sotaan, tällä kertaa Shimabarassa Nagasakin läänissä kapinallisia vastaan. Vuotta myöhemin hän esitteli miekkailutyylinsä daimio Matsudaira Izumo No Kami Naomasalle Shimanen läänissä otellen tämän alaisia vastaan.

Vuonna 1640, 57-vuotiaana, Musashi muutti Kumamoton linnaan Hosokawan suvun vieraaksi, päästen myöhemmin vasalliksi. 61-vuotiaana (v. 1644) hän muutti Reigando-nimiseen luolaan, joka sijaitsee Kumamoton ulkopuolella vuoristossa ja on buddhalaisten pyhä paikka. Luolassa Musashi kirjoitti klassikkoteoksensa Go Rin No Shon eli viiden renkaan kirjan.

Vuonna 1645 viidennen kuun 12. päivänä Musashi kutsui kolme oppilastaan luokseen ja antoi heille jäähyväislahjat: miekkansa Okinaga Yoriyukille, lempioppilaalleen Terao Katsunobulle viiden kehän kirjan ja tämän veljelle Kumanosukelle kolmekymmentäviisi artiklaa taistelutaidoista. Kun hän oli saanut asiansa järjestykseen, hän tarttui siveltimeensä viimeistä kertaa noin viikkoa ennen kuolemaansa kirjoittaen 21-kohtaisen Dokkodon ("Tie jota tulee kulkea yksin", osuva käännös olisi ehkä "itsenäinen tie").

Musashi kuoli 62-vuotiaana viidennen kuun 19. päivänä vuonna 1645. Hänen kuolemastaan kerrotaan seuraavaa: Hän pyysi apua päästäkseen pystyyn, antoi kiristää vyönsä ja laittaa wakizashin paikalleen. Hän istui toinen polvi nostettuna, miekka vasemmassa kädessään ja keppi oikeassa kädessä. Hän keskitti katseensa viimeistä kertaa ja kuoli.

Omien sanojensa mukaan Musashi alkoi ymmärtää miekkailutaitoa noin viisikymmentävuotiaana. Tällöin hän oli käynyt yli kuusikymmentä kaksintaistelua, osallistunut kahteen sotaan ja kuuteen taisteluun.

Musashi ei koskaan ollut perinteisten miekkakoulujen kannattaja. Hänen omien sanojensa mukaan monet miekkailukoulut keskittyvät vain tekniikkaan, vartalon ja käsien asentoon. Hän kirjoittikin: "Luuletko että ymmärrät kuinka voitat ainoastaan näillä tiedoilla?"
Jos tarkastelemme hänen voittojaan, on helppo havaita että tekniikka oli hänelle toisarvoista. Ensisijaisesti kannattaisi puhua taktiikasta sekä etäisyyden tajusta. Moniin kaksintaisteluihinsa hän meni myöhässä saaden vastustajan hermostumaan. Usein hän käytti eri aseita, joita vastustaja odotti hänen käyttävän. Esimerkiksi taistellessaan vastaan Hozoin Ryun keihäskoulua, joka oli harjaantunut käyttämään jumonji yaria (ristipäinen keihäs) miekkaa vastaan, hän käytti kodachiaan (lyhyt miekka), jolloin munkit joutuivat äkkiä täysin uuteen tilanteeseen ja aivan uudelle ajoitus- ja etäisyyskentälle. Sasaki Kojiro oli kuuluisa pitkästä miekastaan, jolla hän oli surmannut lukuisia vastustajiaan, mutta Musashi tulikin kaksintaisteluun veistämänsä airon kanssa, joka oli vielä Kojiron miekkaa pidempi. Ketjusirppimestari Baikenia hän heitti lyhyellä miekallaan, minkä on täytynyt olla kokeneelle Baikenille järkytys.

Joillekin budon harjoittelijoille Musashi on 'kensei' (miekkapyhimys), toisille taas epärehellisiä keinoja käyttänyt likainen kulkuri. Tosiasioita ei kuitenkaan voi kiistää - hän voitti kaikki kaksintaistelunsa ja selvisi myös osallistumistaan sodista, tämän kaiken lisäksi hänestä tuli äärimmäisen taitava maalari, veistäjä ja hän myös valmisti useita erilaisia miekan osia ja aseita. Hänen kirjoituksensa Hyodokyo (Peilikuva strategiantiestä), Hyoho Sanju Go Kajo (Kolmekymmentäviisi opetusta strategiasta), Go Rin No Sho (Viiden kehän kirja) ja Dokkodo (Tie jota tulee kulkea yksin) ovat kaikki erinomaisia todistuksia siitä, että Musashi tutki erittäin tarkoin kaikkea mikä liittyi taisteluun ja siihen miten sotureiden tulisi elää.

Mitä puhtauteen tulee, niin olisi aika epätodennäköistä, että tuohon aikaan likainen tai haiseva soturi olisi päässyt tapaamaan daimio tason herroja (lääninherrat) ja kaiken lisäksi ystävystymään heidän kanssaan. Kaikesta edellä mainitusta voidaan todeta, että Musashi pyrki lakkaamatta kehittämään itseään kaikessa. Luonnollisesti tuollainen elämäntapa johti siihen, ettei hän koskaan perustanut perhettä eikä koskaan asettunut aloilleen. Vasta aivan viimeisinä vuosinaan hän sai palkkaa 300 kokua (1 koku = ala viljelysmaata, jolta saatava sato elättää yhden miehen vuoden ajan) Hosokawa Tadatoshilta. Palkka maksettiin hänelle "vieraan" nimikkeellä, mutta tästä huolimatta neuvotteluissa hänen paikkansa oli sotilasjohtajien kärjessä.

Nykyaikana hänen kaltaisiaan miehiä tuskin enää tulee, sillä kuinka moni budoka asettaa harjoittelun perheen tai edes työssäkäynnin edelle. Nykyaikana ei myöskään ole mahdollista kokeilla taitojaan oikeassa taistelussa elämästä ja kuolemasta, ja tämäkin vie varmasti osan käsityksestämme todellisesta miekkailutaidosta. Tänä päivänä Hyoho Niten Ichi Ryu antaakin harjoittajilleen ajoituksen ja etäisyyden ymmärtämisen lisäksi asenteen, jonka kanssa on helpompi kohdata muuttuva todellisuus.

Niten Ichi Ryun katat ovat lyhyitä ja taloudellisia. Väistöt ovat minimaalisia ja asenne tinkimätön. Katat lähtevät liikkeelle hitaasti, ja kun lyöntietäisyydelle päästään, lyönti tehdään täydellä voimalla ja nopeudella. Asenne on "tulta päin". Viimeisen iskun jälkeinen zanshin ja alkuetäisyydelle paluu on äärimmäisen tarkkaa ja huolellista, ainuttakaan hyökkäysaukkoa ei saa jäädä.

Hyoho Niten Ichi Ryuhun kuuluvat seuraavat osa-alueet:

  • Kenjutsu
    Jakaantuu kolmeen katasarjaan:
    12 kataa Tachi seihoo
    7 kataa Kodachi seihoo
    5 kataa Nito seihoo
    Lisäksi on 3 Okuden nito -tekniikkaa
  • Bojutsu: 12 kataa bo vs. bo ja 7 kataa bo vs. ken
  • Juttejutsu: 5 kataa
  • Jujutsu: 5 kataa

Vyöarvoja ei ole. Densho-arvoista menkyo kaiden on ainoa, jota Nitenissä käytetään. Tämän voi saada ainoastaan soken päätöksellä.

Hyoho Niten Ichi Ryun soke-linja

Perustaja Miyamoto Musashi Fujiwara
2. Soke Terao Kyumanosuke Nobuyuki
3. Soke Terao Kyomon Katsuyuki
4. Soke Yoshida Josetsu Masahiro
5. Soke Santo Hikozaemon Kiyoaki
6. Soke Santo Hanbei Kiyoaki
7. Soke Santo Shinjuro Kiyotake
8. Soke Aoki Kikuo Hisakatsu
9. Soke Kiyonaga Tadanao Masazane
10. Soke Imai Masayuki Nobukatsu
11. Soke Iwami Toshio Gensho
12. Soke Kajiya Takanori

Tilanne Suomessa

Alun perin Nitenin toi Suomeen helsinkiläinen iaidon harjoittelija ja pitkän linjan budoka Pasi Helsten, joka tutustui Niteniin Englannissa. Tyyli ei ollut aivan puhdasta Niteniä vaan Haruna-sensein muokkaamaa. Samoihin aikoihin (vuonna 1997 Japanissa) Kai Koskinen tapasi Nihon Kobudo Kyokain 20-vuotisjuhlassa 10. soken Masayuki Imain oppilaineen. Esittelyn hoiti Hontai Yoshin ryun 18. soke Munetoshi Inoue. Myöhemmin vuonna 2001 Hyogo Budokanin avajaisissa Koskinen sai Imai-sokelta alustavan luvan aloittaa harjoittelun. Suosittelijana oli Hontai Yoshin ryun nykyinen 19. soke Kyoichi Inoue. Vihdoin vuonna 2002 sekä Helsingin että Jyväskylän innokkaimmat pääsivät Imai-soken leirille Kanadaan. Tämän jälkeen alkoivatkin käynnit leireillä ja Japanissa. Suomalaiset käyvät edelleen Japanissa vuosittain hakemassa lisäoppia. Nitenin nykyinen soke on myös käynyt kahdesti Suomessa (2006 ja 2007). Suomessa on kaksi paikkaa, joilla on Iwami-soken lupa opettaa. Ne ovat Aikiken Jyväskylässä ja Hikari Helsingissä.


Tilanne maailmalla
Japanin ja Suomen lisäksi Hyoho Niten Ichi Ryuta harjoitellaan Englannissa, Kanadassa ja Filippiineillä. Lisäksi aloittelevia ryhmiä on Norjassa, Romaniassa ja Kreikassa. Mikäli aiot harjoitella Niteniä ulkomailla, kannattaa varmistaa omalta opettajalta, että kyseisen maan opettajan asiat ovat kunnossa. Euroopassa on jonkin verran ilman lupaa ja väärin opettavia henkilöitä.

Japanissa tyylissä on tapahtunut jakaantumisia pitkin historiaa. Tällä hetkellä on kaksi päälinjaa: Hyoho Niten Ichi Ryu ja Nodo Ha Niten Ichi Ryu. Nämä linjat ovat jakautuneet jo Musashin eläessä. Muita jakaantumisia on tapahtunut 9-10-11 -soke-vaihdosten (Kiyonaga-Imai-Iwami) yhteydessä. Nihon Kobudo Kyokaihin kuuluu kuitenkin vain kaksi edellä mainittua linjaa. Näiden ulkopuolelle jää muutama ryhmä, joiden opettajat puhuvat epätotuuksia. Eräs väittää olevansa 9. polven shihan. Kyseinen mies ei ole kuitenkaan koskaan saanut keneltäkään menkyo-arvoa. Joidenkin on vaikea hyväksyä, että parempi mutta mahdollisesti itseä vähemmän harjoitellut valitaankin sokeksi.

Lisäksi Japanissa toimii Enmei Ryu ja Musashi Ryu. Ennen Niten Ichi Ryun perustamista Musashi kutsui koulua näillä nimillä ja jotkut hänen oppilaistaan noilta ajoilta jatkoivat opettamista kyseisillä nimillä vaikka opettaja kehitti tyyliään ja vaihtoi sen nimeä.

Lähteet

  • Miyamoto Musashi his life and writings K.Tokitsu.
  • The life and times of Miyamoto musashi S.Usui.
  • Lives of master swordsmen. M.Sugawara.
  • The lone samurai life of Miyamoto Musashi. WS.Wilsson.
  • Maa,vesi,tuli,tuuli ja tyhjyys. Miyamoto Musashi/ Harris.
  • A way of the victory H.Ochiai.
  • Book of five rings Miyamoto Muasahi/ T.Cleary

Yllä mainitut kirjat ovat myös suositeltavaa luettavaa